Finland's national public-broadcasting company YLE's internet article about learning by ear. http://yle.fi/uutiset/3-9553292

Vielä muutama vuosikymmen sitten musiikin opiskelu tapahtui nuotteja lukemalla. Nykyään musiikin ymmärtäminen korvakuulolta on yleistynyt.

Musiikki

23.4.2017 klo 12:00

Mikko Tuomikoski

 

575

 

Musiikin opiskelu on muuttunut. Nykyään lähdetään liikkeelle korvakuulolta, opitaan soittamalla, vaikka kädestä pitäen neuvoen ennen kuin opetellaan nuotit, kertoo Lahden musiikkiluokilla työskentelevä luokanopettaja Terhi Hildén.

Samalla tavalla uskoo myös kitaransoiton opettaja Tomi Paldanius, jonka mukaan tärkeintä on musiikin ymmärtäminen. Paldanius on vakaasti korvakuulolta oppimisen kannalla, kun puhutaan musiikin oppimisesta ja opettamisesta.

– Ei sitä, mikä on kirjoitettu jonnekin ja jota toistetaan mekaanisesti.

Paldanius luo opettamisen ohella uraa fingerstyle-tyylisenä soolokitaristina.

Paldaniuksen kitarasovitukset rock-klassikoista ovat saaneet kymmeniä miljoonia katsojia ympäri maailmaa.

Kaikki alkoi vuonna 2005, jolloin korealainen Sungha Jun teki YouTubeen videon, jolla soitti Paldaniuksen sovituksen Bon Jovin Livin on a Prayer-kappaleesta.

Nuottien luvulla on vahva perinne

Paldanius muistuttaa myös siitä, että maailma on täynnä taitavia, jäljiteltyjä ja ihailtuja muusikoita, jotka ovat aloittaneet korvakuulolta.

– Beatlesilla ei alunperin ollut mitään käsitystä nuoteista, eikä se estänyt heitä luomasta hienoa musiikkia. Eric Clapton, David Gilmour ja vaikkapa Jimi Hendrix ovat myös esimerkkejä aika hyvin menestyneistä korvakuulosoittajista, luettelee Paldanius.

Soittamisen into saatettiin aikaisemmin jopa tukahduttaa tiukoilla periaatteilla siitä, mitä saa soittaa ja miten sitä opetetaan. Kevyttä musiikkia piti kaikin keinoin välttää.

– Vein opettajalle näytílle jotain muuta musiikkia ja sain ankarat haukut, kertoo lahtelainen muusikko Kimmo Parviainen.

Samanlaisia mielikuvia on Parviaisen ikätoverilla, Simo Korkalalla, joka aloitti pianon- ja viulunsoiton opinnot samaan aikaan.

Olen vakaasti sitä mieltä, että jos soittaa kaiken pelkästään nuoteista, niin improvisaatiokyky alkaa pikkuhiljaa näivettyä

SIMO KORKALA

Kun nuoret soittajat lähtivät myöhemmin keikoille, eli soittamaan tanssimusiikkia, oli musiikki opeteltava korvakuulolta hahmottelemalla sointuja ja melodiaa.

– Ei siellä ollut kukaan neuvomassa tai kirjoittamassa nuotteja, naurahtaa Parviainen.

Moni muusikko ja musiikinharrastaja pääsi harrastukseen käsiksi kevyen musiikin kautta ja harrastajapohja kasvoi.

– Olen vakaasti sitä mieltä, että jos soittaa kaiken pelkästään nuoteista, niin improvisaatiokyky alkaa pikkuhiljaa näivettyä, pohtii Korkala.

"Eihän puhumistakaan opetella lukemalla"

Paldanius vertaa musiikin opiskelua siihen, että lapsi opettelee puhumaan vanhempien seurassa.

– Eihän puhumistakaan opetella lukemalla. Lapsesta tulee luonnon menetelmällä puhumisen ammattilainen muutamassa vuodessa, oli kyse sitten mistä kielestä tahansa.

Musiikin omaksuminen tapahtuu Paldaniuksen mukaan samalla tavalla. Sitä voi kuunnella, toistaa ja analysoida ilman, että sen opettelee ensin nuoteista.

– Nuottien pitäisi olla se viimeinen oljenkorsi siinä vaiheessa, kun joutuu myöntämään ettei ymmärrä, mitä kuulee.

Kaikki alkaa kuuntelemisesta

Musiikin opettelun voi aloittaa esimerkiksi laittamalla oman, tutun lempikappaleen soimaan.

– Kuunnellaan aluksi vaikka sitä, mitä soittimia sieltä kuuluu. Lähestymistapoja voi olla monia. Itse olen usein lähtenyt liikkeelle siitä, mitä basso soittaa - Mikä on kappaleen bassolinja, analysoi Paldanius.

Jotkut käyttävät hirveästi aikaa siihen, että opettelevat sen, mistä päin koskettimistoa tai otelautaa joku numero tai symboli löytyy

TOMI PALDANIUS

Basso kertoo usein, mikä kappaleen rakenne on. Jos kappale ei aukea ensimmäisellä kuuntelukerralla, niin ei hätää. Kappaleen voi kuunnella vaikka satoja kertoja ja harjaannuttaa samalla korvaa erottamaan musiikin eri elementtejä.

– Saattaa kuulostaa hankalalta, mutta jotkut käyttävät hirveästi aikaa siihen, että opettelevat sen, mistä päin koskettimistoa tai otelautaa joku numero tai symboli löytyy sen sijaan, että harjaannuttaisivat korvaansa, perustelee Paldanius.

Kolmen mantran oppi pitää oikealla polulla

Netti on mainio apuväline, mutta opettajan läsnäolo on Paldaniuksen mukaan hyvin tärkeää.

Tämä tulee esille etenkin oman tekemisen arvioinnissa, joka on aloittelijalle vaikea tehtävä.

– Kyse on lihasmuistista. Jos asian toistaa riittävän monta kertaa huonosti, se menee muistiin, selvittää Paldanius, joka on kehittänyt kolmen kohdan mantran väärän oppimisen välttämiseksi:

1. Soitat asian kerran väärin, se saattaa olla vahinko.

2. Teet saman virheen toisen kerran - Tässä vaiheessa täytyy olla todella tarkkana, jotta virhe korjataan, sillä

3. Jos tekee saman virheen vielä kerran, olet tyhmä, koska et osaa kohtaa 2. eli jos oppilas toistaa samaa virhettä, ei osaa itsemonitorointia tai oikeaa workflowta.

– Opettajan rooli on hyvin tärkeä juuri siinä, että opettaa oppilaan oppimaan itse, tähdentää Paldanius.

Ammattilainen luottaa sekä korvaansa että nuotteihin

Siitä huolimatta, että musiikkia voi nykyään opiskella korvakuulolta, on musiikin ammattilaisen osattava lukea nuotteja, vaikkei soittaisikaan klassista musiikkia sinfoniaorkesterissa.

– TV- ja studiotöissä joutuu usein omaksumaan niin paljon materiaalia niin lyhyessä ajassa, että nuottien lukutaito on välttämättömyys, aloittaa sovittaja Jarkko Kiiski, joka tekee paljon töitä eri artistien ja orkesterien kanssa.

Yleisö ei välttämättä edes huomaa, että nyt soitetaan nuoteista

JARKKO KIISKI

Niinpä esimerkiksi Suomi Love-, Tanssii tähtien kanssa- ja Voice of Finland -studiobändeissä soittavat lukevat sujuvasti nuotteja.

– Niksi piilee siinä, että yleisö ei välttämättä edes huomaa, että nyt soitetaan nuoteista. Luontainen muusikkous nousee esiin ja musiikki omaksutaan nopeasti. Soitto svengaa, eikä kuulosta väkinäiseltä tai jäykältä, pohtii Kiiski.